VUOKKO ESKOLIN-NURMESNIEMI
Kun Jackie Kennedy halusi kohentaa muoti-imagoaan puolisonsa presidentinvaali-kampanjan alla, hän käänsi katseensa Suomeen. Kun japanittaret väsyivät korsetteihin, tekivät he samoin. Tänä syksynä kunnioitetaan Vuokko Eskolin-Nurmesniemeä Göteborgin Designmuseossa, Röhsska museet. Mutta kuka onkaan tämä nainen mustakehyksisten silmälasien takana? Sheriffi matkusti Helsinkiin selvittämään asiaa.
Vuokko Eskolin-Nurmesniemen talo Helsingin Kulosaaressa on hämmentävä. Se on rakennettu eri tasoihin ja huoneet kulkevat limitysten. Suurista lasi-ikkunoista avautuu fantastinen vesi- ja metsämaisema. Talon suunnitteli Vuokon puoliso, Antti Nurmesniemi, 70-luvulla. Myös hän kuului suomalaisen muotoilun mestareihin. Puolison kuoltua kuusi vuotta sitten on Vuokko asunut yksinään tässä viidensadan neliömetrin talossa. Ateljee ja työhuone sijaitsevat talon toisessa päädyssä.
– Joka vuosi saapuu arkkitehti- ja designlehtien reporttereita ympäri maailman kuvaamaan taloa, Vuokko sanoo ja nostaa ilmaan ruokapöydällä lojuvan massiivisen kirja- ja sanomalehtipinkan. Tässä on vain osa julkaisuista. Vuokko Eskolin-Nurmesniemi on kokomustissa asusteissa. Poolopaidan rinnuksessa oleva, neulalla kiinnitetty, valkoinen tuotelappu on ainoa mustaa väriä uhkaava tekijä.
– Oi, unohdin sen. Tarkistin juuri ennen saapumistasi tulevan näyttelyni malliasut, hän sanoo ja häipyy puolikerrosta alaspäin keittiössään ja asettaa kahvipannun keittimeen.
Vuokko Eskolin-Nurmesniemi tuntee saaneensa suuren kunnian.
– On hirmuhauskaa, että Röhsska esittelee elämäntyöni.
Vuokko oli vasta 21-vuotias tullessaan Marimekon pääsuunnittelijaksi 50-luvulla ja hänen karriäärinsä on jatkunut yli viiden vuosikymmenen ajan. Hän maiskauttaa kahvia suuhunsa ja muistelee elämänsä tärkeintä työtehtävää.
– Minulle annettiin Viola Gråstenin suunnittelema kangas ja minun odotettiin muotoilevan samantyylinen. Mutta oli päivänselvää, että kieltäydyin.
Vuokko näyttää yhä muistavan Violan kankaan käsissään; silmät sulkeutuvat ja hän piirtää sormillaan ääriviivat ilmaan.
– Violan printti koostui ihanista mustista kuvioista valkoisella pohjalla. Kuin salmiakkikarkit.
Kun Vuokko ojensi oman designehdotuksensa johtajalleen, Armi Ratialle, tämä hämmästyi. Noudattamatta sodanjälkeistä mustaharmaata väriskaalaa ja yksinkertaista linjausta, olikin Vuokko maalannut luonnoksensa suurin, kirkasvärisin pensselein.
– Tällä kankaalla aloitti Marimekko legendaarisen ”kirkasvärisen ajanjaksonsa” ja tämän jälkeen minua ei enää koskaan pyydetty jäljittelemään mitään.
Lue lisää Sheriffistä # 1
Teksti: Sanna Posti Sjöman
Valokuva: Max Petrelius